perjantai 1. joulukuuta 2017

Joulukalenteri luukku 1
























Eräänä talvisena iltana hiirten talossa oli odottava tunnelma. Vaarihiiri valmistautui illan satuhetkeen. Hiirilapset asettuivat kukin omalle paikalleen ja hiljentyivät kuuntelemaan.

Satutuokion jälkeen hiirilapset kömpivät siskonpetiin nukkumaan. Yöllä, unen ollessa syvimmillään, heräsivät  sadut eloon...

Satukirjan sivut rapisivat ja lehteilivät itsekseen. Kuin tuulenvireen heilutellessa, sivu toisensa jälkeen käänsi kylkeään. Vihdoin lehdykät rauhoittuivat ja päättivät hengähtää hetken. Eipä aikaakaan, kun yksi pienenpieni pilkku, keskellä tiuhaan kirjoitettua sivua, lähti kasvattamaan pientä sakaraansa. Se venyi ja alkoi vihertää. Se kasvoi lisää ja lisää ja luikerteli hiljalleen itselleen pituutta, kunnes pääsi nostamaan päätään sivun reunan yli. Sitten se ampaisi korkealle! Se kurotti yhä korkeammalle, kunnes ylettyi pehmeisiin pilvihattaroihin sinisellä taivaalla. Siellä se katseli ympärilleen. Pilvenhattaroiden päällä oli hieno linna. Sitä pieni pilkku ihasteli tyytyväisenä. Sitten se katseli korkeuksista alaspäin ja huomasi kasvaneensa vantterakasi pavuksi. Ihan sitä huimasi ja päässä humisi, niin korkea se oli. Sieltä se katseli uteliaana alaspäin ja huomasi rohkean Jaakon kiipeämässä päättäväisesti varttaan pitkin kohti uskomattomia seikkailuja... Olipa kerran...

http://iltasatu.org/satu/jaakko-ja-pavunvarsi/

https://www.youtube.com/watch?v=NxyFHyLL1qE
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti