Joulukuun 5. Hiiret leipureina - Piparkakkutaikinan ohje

 

Silvia tutkii tarkasti uutta työlistaa. Hän laskee, että nuorenparin kolotaloon tarvitaan vielä 2 kiloa lisää taikinaa.

-Etsikää sieltä kirjasta piparkakkuohje, hän huikkaa jauhohyllyltä.

-Tai ei sittenkään, minä tulen itse, hän toteaa, kun laskeutuu hyllyltä alas ja tömistelee jalkojaan ja pudistelee käsistään jauhoja.

-Missäs minun lasini ovatkaan? Tämä on niin pientä pränttiä! hän kysyy ja voivottelee samalla, kun lehteilee keittokirjan sivuja ripeästi.

Hiiriveljekset Olli ja Antti kipittävät lasit käpälissään paikalle. He ojentavat ne Silvialle ja jäävät pitämään niitä  oikeassa asennossa, jotta Silvia näkee lukea tekstin.

-Mummohiiri laittoi aina paljon siirappia. Muistan miten pikkuhiirenä sain aina nuolla sen ihanan tahmean lusikan, muistelee Silvia kaihoisasti omaa lapsuuttaan.

Hän havahtuu omista muisteloistaan, kun Olli ja Antti kysyvät taikinan tekemisestä.

-Kuinka paljon sitä siirappia tarvitaan? Mitä muita aineita tarvitaan? kysyy Olli.

-Minä tykkään eniten taikinasta, sanoo siihen väliin Antti.

-Ja minä tykkään valmiista pipareista, vastaa Olli.

-Mitkä ovat parhaimpia: sydänpiparit, kukkapiparit vai tähdet? Minä tykkään Tähdistä! sanoo Antti.

-Ei sillä ole väliä minkä muotoisia ne ovat, samaa taikinaa se on, väittää Olli.

-Ei varmana ole! vastaa Antti ja mulkaisee veljeään kiukkuisena.

-Onpas! -Eipäs! -Onpas! -Eipäs! väittely raikuu pitkin keittiötä. Silvia laittaa kätensä korvilleen.
-Nyt pojat hiljaa! sanoo Silvia napakasti.

Pojat hiljenevät, mutta tökkivät Silvian selän takana salaa toisiaan.