-Oi kun tuota karkkihammasta taas kolotteleepi, Mimmi
tuumi ja nappasi makean vihreän marmeladimakeisen suuhunsa.
Moni muukin tonttu kärsi samasta kolotuksesta ja silloin ei
auttanut muu kuin livahtaa salaa nappaamaan Mimmin pöydältä herkku tai pari.
-Tuskin sitä kukaan huomaa, niin on paljon karkkeja
tekeillä, Mimmi nauraa kihersi hyväntuulisena.
Mimmin pöydät notkuivat karkkeja, tikkareita, marsipaania
ja suklaita. Vadit olivat kukkuroillaan herkkuja. Kakkujakin oli korkea pino
pöydän vieressä.
Papa Manchego astui tupaan ja nuuhki ihastuneena
siirappista kakkupinoa.
-Herrrrkullista! Onpa näitä paljon! Papa ihasteli
joulukakkuja.
Mimmi naurahti tyytyväisenä kehuista.
-Makeisia tehdään joka vuosi paljon. Jouluna toivotaan
paljon herkkuja: Suklaata, vihreitä kuulia, kakkuja. Näitä lähtee ihan joka
puolelle maailmaa! Moni lapsonen on kirjannut toivomuslistalleen namusia.
-Maista! Kehotti Mimmi ja ojensi marmeladikulhoa.
Papa ei toista kehotusta tarvinnut. Hän nappasi vihreän
pallon käpäläänsä. Hetken hän pyöritteli kuultavaa palloa käpälässään, katseli
ja nuuhki. Sitten hän irrotti pallon puolikkaat toisistaan ja nakkasi toisen
puolikkaan suuhunsa.
-Mmm! Papa herkutteli ja nakkasi vielä toisenkin
puolikkaan suuhunsa ja nuoleskeli vielä sokeriset sormensakin.
-Minä liitän kuulanpuolikkaat yhteen nuolaisemalla niiden
pinnat tahmeaksi. Selitti Mimmi veikeä ilme kasvoillaan.
-Todellako? kysyi Papa Manchego hieman epäluuloisena.
-Juu tottakai, Mimmi nauroi iloisesti, niin että vatsa
hytkyi.
Papa nauroi mukana. Kylläpä Mimmin seura aina piristi.
Sitten oli aika lähteä taas takaisin töiden pariin. Papa
kääntyi lähteäkseen, mutta pysähtyi vielä hetkeksi.
-Lapsena mina rakastin marsipaania, Papa Manchego
muisteli.
-Kyllä löytyy! Tässä näin! Mimmi nappasi kulhosta
siniseen kiiltävään paperiin käärityn marsipaanipötkön ja ojensi sen Papalle.
-Tule vain toistekin! Kaksin on aina kivampi herkutella!
Mimmi hymyili ystävällisesti ja lähetti sievän lentosuukon Papan perään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti