Sakari astui Joulupukin tupaan ja raportoi reippaasti
tilanteen lahjakoneesta.
-Virhetilanteita tänään 3 ja lahjoja valmistui 23989
kappaletta, Sakari ilmoitti.
Joulupukki rapsutti partaansa ja pohti.
-Lahjakone kyllä tekee lahjoja kovaa vauhtia. Ehkä se
kone onkin ihan hyvä, vaikka aluksi minä ajattelin, että mitään modernisointia
ei täällä Korvatunturilla tarvita. Tontuilla on näihin aikoihin kova kiire
saada lahjat valmiiksi. Lapsilla on niin monenlaisia toiveita ja kaikkien
toiveet on kyllä perinteisesti pyritty toteuttamaan. Listat vain tuppaavat
olemaan paljon pidempiä nykyään kuin ennen vanhaan, päivitteli joulupukki.
-Onneksi meillä on nyt tuo lahjakone, totesi Joulumuori.
-Pitkään sitä hankintaa vatvottiinkin, mutta toki sitä pitää Korvatunturinkin
pysyä ajan tasalla maailman menossa. Vaikka meillä onkin perinteisesti jo 200
vuotta kaikki lahjat tehty käsin, niin ei se pieni helpotuskaan pahitteeksi
ole.
Jää sitten aikaa vähän muihinkin touhuihin ja vähän
rentoutumiseenkin vaikkapa kuuntelemalla joululauluja, Joulumuori pohdiskeli.
Juuri sillä hetkellä Wilhelm astui tupaan.
-Sanoiko joku joululauluja? Hän kysyi uteliaana.
-Hyvä kun tulit. Onko sinulla kitara mukana, jos vähän
soittelisit meille tunnelmallisia joulumieltä kohottavia lauluja? Kysyi muori.
Wilhelm otti kitaran esille ja tapaili ensimmäisiä
sointuja.
-Joululauluja on soitettu jo ammoisina aikoina. Roomassa
jo 300-luvulta lähtien! Ja Saksa on perinteinen laulumaa ja sieltä kuoroperinne
on tänne meillekin tullut. Haluatteko kuulla kaikista vanhimman suomenkielisen
hymnin Hoosianna, vai Enkeli taivaan? Wilhelm varmisti.
-Molemmat! pyysi Joulumuori ja istahti virkkaamaan uutta
pöytäliinaa.
Suloiset ja hartaat sävelet täyttivät tuvan. Joulupukki ummisti
silmänsä ja nautti musiikin rentouttavasta vaikutuksesta.
-Tämä on yksi vanhimpia joululauluja ja lauletaan
jouluyönä. Wilhelm kertoi ja aloitti samantien laulamaan.
- Gloria in excelsis Deo…
-Kyllä on kaunista! huokaisi Joulumuori. -Eikös tuosta
ole suomenkielinenkin versio?
- Kuului laulu enkelten… Lauloi Wilhelm hartaasti.
Kun kappaleet oli soitettu, Hiirimamma kurkisti keittiön
puolelta tupaan.
-Soitatko sen kuusijuhla-laulun. Sen mikä kuultiin siellä
Jyväskylässä, Hiirimamma pyysi.
-Ai sen! Kyllä vain!
-Joulupukki, joulupukki… lähti saman tien soimaan. Ja
kaikki yhtyivät railakkaaseen lauluun mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti