-Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo! Hiirimamma
lauloi innokkaana muiden mukana. Taisipa vähän tassutkin tanssahdella polkan
tahdissa.
-Ei maar, nyt täytyy mennä puuron keittoon! Kohtahan väki
ihan hermostuu, kun minä täällä vain laulelen ja tanssahtelen, Hiirimamma
moitiskeli itseään.
Hän lähti häärimään keittiöön hellan ääreen ja pyysi matkan
varrella Paavoa vähän auttamaan riisisäkkien kantamisessa. Kohta oli monta kattilaa tulella hellan
päällä. Osalle tontuista hän laittoi puurot uuniin hautumaan.
-Miksi puuroa tehdään sekä uunissa, että hellalla? Kysyi
Paavo ihmetellen.
-No kun meille on tullut tonttuja ympäri maata. Lännestä
tulleet ovat tottuneet kattilapuuroon ja idässä tuppaavat tekemään puuronsa
uunissa. Ei sovi perinteitä sotkea, joten minä teen kaikkien perinteiden
mukaan. Ja osalle teen puuron sijaan riisipiirakoita.
-Laitatko puuroon taas mantelin? Kysyi Paavo.
-Tottakai minä laitan puuroon mantelin. Se tietää hyvää
onnea sille, joka mantelin lautaselleen saa, hihitteli Hiirimamma
salaperäisenä.
Tontut istuivat pöytään ja Hiirimamma kauhoi puuroa
kaikkien lautasille.
-Täältä vielä kanelia, sokeria, maitoa… Kuka haluaa
voisilmän? Hiirimamma luetteli.
-Sekametelisoppaa! Huudahti Paavo, ja kauhoi
sekahedelmäkiisseliä lautaselleen, niin että koko puuro peittyi näkyvistä.
Hetken aikaa oli ihan hiljaista, vain tyytyväinen
mussutus kuului, kun tontut söivät puuroaan. Sitten yksi tonttu pomppasi
seisomaan ja hihkui innoissaan.
-Minä sain mantelin! Minä sain mantelin! Hän riemuitsi.
Samaan aikaan pomppasi toinenkin tonttu seisomaan.
-Minäkin sain mantelin!
Ja vielä seuraavakin tonttu pomppasi ylös epävarmasti.
-Minäkin sain mantelin? Miten tämä on mahdollista? hän
ihmetteli.
Hiirimamma hihitteli pöydän päässä.
- Minä päätin tehdä kuten vanha presidentti Svinhufvud ja
laitoin puurokattilaan kourallisen manteleita, jotta jokainen saa oman mantelin
ja jokaiselle riittää onnea tarpeeksi, Hiirimamma kertoi hihitellen.
-Keskiajalla ruokaan kätkettiin papu ja löytäjä sai
päättää kuka tekee temppuja muiden viihdyttämiseksi, hän jatkoi. -Jokainen,
joka sai mantelin, saa nyt lausua meille runon. Paavo voisi vaikka aloittaa, Hiirimamma
kehotti iloisena.
Paavo nousi ylös ja kohensi ryhtiään.
- Ahkera Hiirimamma puuron keitti,
ja kattilaan makeat mantelit heitti.
Kohta saivat tontut puuroa massuun,
mantelin saaja päätyi runoon hassuun.
Paavo kumarsi ja istahti paikalleen ja jatkoi puuron
syöntiä iloisin mielin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti